Spagyrics käytännössä

Spagyric viittaa yleisimmin kasvien tinktuuriin, johon on myös lisätty palaneen kasvin tuhkaa. Näiden erityisten yrttitinktuurien taustalla näyttää olevan olleen, että alkoholia sisältävän uutteen ei voida odottaa sisältävän kaikkia elävän kasvin lääkinnällisiä ominaisuuksia, joten palavan kasvin tuhka tai mineraalikomponentti valmistettiin erikseen ja lisättiin sitten takaisin `` lisää '' alkoholitinktuuraa. Sanan juuret viittaavat siis ensin uuttamis- tai erottamisprosessiin ja sitten rekombinaatioprosessiin. Näillä kasviperäisillä tinktuurilla väitetään olevan parempia lääkinnällisiä ominaisuuksia kuin yksinkertaisilla alkohol Tinktuureilla. Teoriassa nämä spagyrikit voivat mahdollisesti sisältää myös kasvimateriaalin käymisestä saatua materiaalia ja myös mitä tahansa aromaattista komponenttia, kuten voidaan saada tislaamalla. Lopullisen spagyricin tulisi olla kaikkien tällaisten otteiden uudelleen sekoittaminen yhdeksi 'olemukseksi'.
Spagyrisen lääkkeen käsite puolestaan ​​perustuu alkemian kolmeen pääperiaatteeseen, joita kutsutaan suolaksi, rikkiksi ja elohopeaksi. "Aineen perusta oli periaatteiden - suola, rikki ja elohopea - alkeeminen kolminaisuus. Suola oli kiinteyden, toimimattomuuden ja palamattomuuden periaate; elohopea oli sulavuuden, sulamis- ja virtauskyvyn sekä haihtuvuuden periaate; ja rikki oli syttyvyyden periaate. "Kolme primaarista alkemiaominaisuutta ja niiden vastaavuus spagrisissa lääkkeissä ovat:
Elohopea = vesielementit, jotka edustavat kasvien elämän olemusta, kasvien alkoholiuute on elämän olemuksen kantaja.
Suola = maa-alkuaine, joka edustaa kasvisuoloja, jotka on uutettu kasvin rungon kalsinoidusta tuhkasta.
Rikki = paloelementti, kasvien hyve, joka edustaa kasvin haihtuvaa öljy-olemusta.
Paracelsus totesi, että Alkemian todellinen tarkoitus ei ollut kullanvalmistuksen mautonta tarkoitusta, vaan pikemminkin lääkkeiden tuotantoa. Paracelsus on käyttänyt termiä "Spagyria" kirjassaan "Liber Paragranum", joka on johdettu kreikkalaisista sanoista "spao" ja "ageiro", joiden olennainen merkitys on "erottaa ja yhdistää".
Hän muotoili, että luonto itsessään oli 'raaka ja keskeneräinen' ja että ihmisellä oli Jumalan antama tehtävä kehittää asioita korkeammalle tasolle. Esimerkiksi: "raaka" lääkekasvi erotettaisiin peruskomponenteiksi, joita hän kutsui "mercurius", "rikki" ja "sal", ja puhdistettaisiin siten välttämättömistä komponenteista. Mercurius, rikki ja sal yhdistettiin sitten uudelleen lääkkeen muodostamiseksi.
Nykyaikaisella tavalla tämä olisi eteeristen öljyjen uuttaminen höyryllä saamaan "rikki". Sitten jäljellä olevan kasvin käyminen ja tislattu alkoholi tislaamalla siten "elohopea". Mineraalikomponenttien uuttaminen puristejäännöksen tuhkasta, joka olisi "sal". Eteeristen öljyjen laimentaminen alkoholiin ja sitten mineraalisuolojen liuottaminen siihen tuottaisi lopullisen juoma.
Huomaa, että tämä on yksinkertaistettu esitys prosessista, joka vaihtelee voimakkaasti valitusta lähteestä riippuen.